itsenäisyysjuhla

Vammalan lukiossa juhlittiin 5.12. Suomen itsenäisyyspäivää ja uusia ylioppilaita

 

Vammalan lukion itsenäisyyspäivän juhlinta alkoi  Vammalan lukion salissa Antti Lepistön alustuksella demokratiasta ja itsenäisyydestä. Esityksen jälkeen opiskelijat laativat ryhmissä uusia itsenäisyysjulistuksia. Alla voit lukea/kuunnella niistä muutamia.

Varsinainen itsenäisyysjuhla/ ylioppilasjuhla alkoi puolen päivän aikaan. Oppilaskunnan puheenjohtaja Markus Alajoki piti upean tervehdyspuheen. Voit lukea Markuksen puheen kokonaisuudessaan tämän jutun lopusta. Perinteiseen tapaan veteraanijärjestöjen viesti nuorille siirrettiin abivuoden opiskelijoilta toisen vuoden opiskelijoille. Juhlassa nähtiin hieno tanssiesitys ja kuultiin musiikkiryhmän kauniit esitykset ja Tuulia Tokolan viululla esittämä A-duurimarssi. Juhlapuheen piti opetusministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo.

Voit kuunnella juhlapuheen tästä linkistä.

Monikulttuurisen uuden itsenäisyysjulistuksen voit kuunnella tästä linkistä.

Salla Kylväjän ja Laura Punkan esittämästä tanssista, Tuulia Tokolan soitosta  ja ylioppilaiden lakituksesta tässä linkissä  pieni näyte.

Heikki Kuutti Uusitalo puhui Vammalan lukion itsenäisyysjuhlassa

 

 

  

Salla Kylväjä ja Laura Punkka tanssiesityksessä, jonka oli ohjannut Ulla Vormisto. Ku4-ryhmä oli tehnyt esitykseen visualisoinnin.

 

 

Markus Alajoki piti juhlassa hienon tervehdyspuheen:

Arvoisat juhlavieraat, sotaveteraanit ja tänään lakin päähänsä saavat tulevat ylioppilaat,

Huomenna on SUURI päivä Suomelle. Päivää vaille 100 vuotta sitten eduskunnassa päätettiin hyväksyä Suomen itsenäisyysjulistus. Kuudes joulukuuta vuonna 1917 onkin ehkä Suomen historian tärkein päivä ja sitä me olemme tulleet yhdessä juhlistamaan tänne Vammalan lukiolle.

Suomi on kokenut sadan vuoden aikana monia vaikeuksia ja osoittanut monesti mahdottoman mahdolliseksi. Itsenäisyys alkoi koko kansaa koskettaneesta kansalaissodasta, joka jakoi Suomen kansan kahtia vuosikausiksi.  Suomi on kokenut toisen maailmansodan kauhut, selvinnyt niin sotakorvauksista kuin 90-luvun suuresta talousahdingostakin.

Kansalaissodasta johtuneesta kansan kahtia jakautumisesta huolimatta Suomen kansa yhdistyi vuonna 1939.  Koko Suomi taisteli tuona vuonna itsenäisyyden puolesta talvisodassa, osa rintamalla, osa kotona hoitaen tilaa ja lapsia. Kiitos veteraaneille siitä, että vielä sotavuosien jälkeenkin Suomi jatkoi taivaltaan itsenäisenä maana.
 Yhdessä suomalaiset selvisivät myös sotien jälkeisistä sotakorvauksista. Suomi oli itseasiassa ainut maa koko maailmassa, joka suoritti sille asetetut sotakorvaukset.

Sotien jälkeen vuonna 1952 Suomi vei itsensä viimeistään maailmankartalle olympialaisten avulla. Olympiavoittoja pidetäänkin yhtenä suomalaisten kansallisuustunteen merkittävänä nostatajana siinä missä nobelin palkintoja sekä suomalaisia brändejäkin. Sotakorvauksien ja olympialaisten jälkeen ryhdyttiin rakentamaan toden teolla nykyistä hyvinvointivaltiota.

Suomalaista hyvinvointivaltiota pidetäänkin yhtenä maailman toimivimmista. Suomessa meillä on mahdollisuus liikkua vapaasti, oikeus toimivaan terveydenhuoltoon tuloista riippumatta sekä tietenkin maailman paras koulujärjestelmä.

Suomessa jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus niin peruskouluun kuin ilmaiseen korkeakouluun. Yhden maailman parhaan koulutusjärjestelmän ansiosta Suomi on noussut maailman johtavaksi teknologia maaksi.

 

Paljolti hyvän koulutuksen ansiosta Suomessa myös sananvapaus on aivan maailman kärkeä. Suomi oli itse asiassa Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänestää parlamenttivaaleissa.

On myös monia muita aiheita olla ylpeitä Suomesta, kuten: puhdas luonto ja vesi, tasa-arvo ja se, että Suomi on monien tutkimusten mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista.

 

Usein tuleekin unohtaneeksi, kuinka hyvä maa Suomi oikeasti on elää. On lähes utopistista ajatella esimerkiksi, millaista olisi ollut olla 100 vuotta sitten koululainen Suomessa. Suomesta onkin tullut edellisten sukupolvien yhdessä tekemällä kovalla työllä maailman paras maa!

 


 

 

 

 

 

 

 

Juuso Huhtivuo ja Veera Manninen viimeistelevät  ryhmänsä itsenäisyysjulistusta, joka on äänitteenä yllä olevassa linkissä.

 

 

Alla on Reino Pihlajamäen, Lauri Lammelan, Aaro Kulmalan, Teemu salmisen ja Giuseppe Colanardin laatima uusi itsenäisyysjulistus:

Suomen kansa on nauttinut nyt jo 100 vuotta itsenäisyydestä. Tänään, 5 joulukuuta vuonna 2017, julistamme Suomen kansan uudistuneita arvoja. Haluamme tasa-arvoisen yhteiskunnan, jossa kaikki otetaan yhteisesti huomioon. Syrjäytyminen tulee kitkeä maasta perinpohjaisesti. Kaikilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus korkeatasoiseen sekä ilmaiseen koulutukseen. Puolustusvoimiamme tulee vahvistaa varallisesti, varautuen mahdollisiin uhkiin.

    Kansalaisilla on tuleva olla yhdenvertainen katsomuksenvapaus sekä suoja syrjinnältä ihonväristä, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta. Kansakuntamme yhtenäisyyttä tulee korostaa työelämässä sekä kouluissamme. Suomen täytyy olla yhdenvertainen aina Sodankylästä Hankoon. Maaseudun arvoja tulisi säilyttää ja kunnioittaa. Vanhoja perinteitä sekä sotiemme veteraaneja tulee vaalia huolella.

 

Kristo Siiskonen, Mikael Niemi, Matti Rajainmäki, Antti Mäkinen ja Linda Kaasalainen allekirjoittivat seuraavan julistuksen:

 

Suomen nuorison istunnossa tänä päivänä (5.12.2017) on annettu uusi itsenäisyydenjulistus, joka kuuluu:

 

Suomen itsenäisyyden on tuettava sen kansalaisten itsenäisyyttä. Näin turvataan yksilöille mahdollisuus olla ketä tai mikä ikinä he haluavatkaan olla. Tätä oikeutta vaaditaan vedoten YK:n ihmisoikeussopimukseen. Suomen itsenäisellä valtiolla kuuluisi olla itsenäinen valuutta, Suomen markka, jotta Suomen asema itsenäisenä valtiona, toisten valtioiden rinnalla, paranisi. Suomalaisuuden tunne tulisi saada uudelleen syttymään suomalaisten sydämissä, sen kunniaksi tarvitsee Suomen tuoda Esson baarit takaisin, samanlaista tiivistymistä on havaittamissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen kannatuksessa, sillä niissä tiivistyy suomalaisuus.

Talouskasvua pitää parantaa, jotta Suomi saadaan taloudellisesti parempaan tilanteeseen. Näin rahaa olisi enemmän käytettävissä niin Suomen valtiolla, yrityksillä ja kotitalouksilla, joka nostaisi elintason laatua ja vähentäisi köyhyyttä. Pitää muistaa, että Suomen tulevaisuus riippuu sen tulevista vaikuttajista, nykyisistä nuorista. Tällä hetkellä opiskelijoiden asema ei ole riittävän hyvä. Opiskelija elämä on kallista ja monesti opiskelijoiden tulot ovat vähäiset, joka vähentää opiskelun mielekkyyttä.

Nuoriso on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien suomen kansalaisten tietoon. Jotta jokainen voisi ponnistella näitä yhteisiä päämääriä kohti.

 

 

 

 

 

 

 

 

Vammalan lukion itsenäisyysjuhla oli lämminhenkinen

Vammalan lukio vietti itsenäisyysjuhlia perinteisen arvokkaasti. Tervehdyspuheen juhlassa piti oppilaskunnan puheenjohtaja Valtteri Seppälä. Veteraanien viestikapulan luovutus oli jälleen sykähdyttävä. Nuoret lukiolaiset antoivat vieraina olleille veteraaneille ruusutervehdyksen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liisa Laikko ja Valtteri Seppälä ottavat vastaan abiturienteilta Eveliina Katajisto ja Olli-Pekka Palomäki veteraanien

viestikapulan.

Juhlan tunnelmaan voit päästä katsomalla oheisen linkin. Kuvien taustalla voitte kuulla lukion musiikkiryhmän esittämän kauniin laulun. Klikkaa itsenäisyysjuhlatunnelmaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lukiolainen Linnea Tokola taituroi  viulullaan juhlassa. Esityskappale oli Jean Sibeliuksen Romanssi F-duuri op. 78

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Opistoupseeri res.luutn. Pertti Hakanen piti juhlapuheen.