Artikkelit

Lukiosta jatkoon

Abiturienttivuonna viimeistään alkaa kiinnostaa jatko-opintotarjonta. Vammalan lukiosta on vuosikymmenet tarjottu  mahdollisuutta käydä tutustumassa  korkeakouluissa ja vierailijoita on saatu aina runsaasti eri oppilaitoksista lukiolle. Tämän lisäksi Studia-messut on jokavuotinen retkikohde. Siellä on esillä kaikki mahdolliset Suomen korkeakoulut ja muut koulutusvaihtoehdot  ja  ulkomailla opiskelun mahdollisuudet.

Tänä vuonnakin tehtiin retki Helsingin messukeskukseen hakemaan ideoita uravaihtoehtoihin. Paljon oli tarjolla erilaisia koulutuksia. Innostuneita nuoria kulki pisteeltä toiselle ja energiset opiskelijat omista korkeakouluistaan antoivat hyviä vinkkejä hakijoille.

Oheisesta videosta tästä linkistä voi nähdä pienen väläyksen tunnelmasta.

Voit myös tästä linkistä kuunnella paikan päältä mietteitä, joita radioon välitti lukion radiokurssilainen Vilma Junnila ja opinto-ohjaaja Eija Vuorijärvi. Vilma haastattelee tässä myös Eija Vuorijärveä korkeakouluvalinoissa käynnissä olevista muutoksista.

Vammalan lukiossa juhlittiin 5.12. Suomen itsenäisyyspäivää ja uusia ylioppilaita

 

Vammalan lukion itsenäisyyspäivän juhlinta alkoi  Vammalan lukion salissa Antti Lepistön alustuksella demokratiasta ja itsenäisyydestä. Esityksen jälkeen opiskelijat laativat ryhmissä uusia itsenäisyysjulistuksia. Alla voit lukea/kuunnella niistä muutamia.

Varsinainen itsenäisyysjuhla/ ylioppilasjuhla alkoi puolen päivän aikaan. Oppilaskunnan puheenjohtaja Markus Alajoki piti upean tervehdyspuheen. Voit lukea Markuksen puheen kokonaisuudessaan tämän jutun lopusta. Perinteiseen tapaan veteraanijärjestöjen viesti nuorille siirrettiin abivuoden opiskelijoilta toisen vuoden opiskelijoille. Juhlassa nähtiin hieno tanssiesitys ja kuultiin musiikkiryhmän kauniit esitykset ja Tuulia Tokolan viululla esittämä A-duurimarssi. Juhlapuheen piti opetusministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo.

Voit kuunnella juhlapuheen tästä linkistä.

Monikulttuurisen uuden itsenäisyysjulistuksen voit kuunnella tästä linkistä.

Salla Kylväjän ja Laura Punkan esittämästä tanssista, Tuulia Tokolan soitosta  ja ylioppilaiden lakituksesta tässä linkissä  pieni näyte.

Heikki Kuutti Uusitalo puhui Vammalan lukion itsenäisyysjuhlassa

 

 

  

Salla Kylväjä ja Laura Punkka tanssiesityksessä, jonka oli ohjannut Ulla Vormisto. Ku4-ryhmä oli tehnyt esitykseen visualisoinnin.

 

 

Markus Alajoki piti juhlassa hienon tervehdyspuheen:

Arvoisat juhlavieraat, sotaveteraanit ja tänään lakin päähänsä saavat tulevat ylioppilaat,

Huomenna on SUURI päivä Suomelle. Päivää vaille 100 vuotta sitten eduskunnassa päätettiin hyväksyä Suomen itsenäisyysjulistus. Kuudes joulukuuta vuonna 1917 onkin ehkä Suomen historian tärkein päivä ja sitä me olemme tulleet yhdessä juhlistamaan tänne Vammalan lukiolle.

Suomi on kokenut sadan vuoden aikana monia vaikeuksia ja osoittanut monesti mahdottoman mahdolliseksi. Itsenäisyys alkoi koko kansaa koskettaneesta kansalaissodasta, joka jakoi Suomen kansan kahtia vuosikausiksi.  Suomi on kokenut toisen maailmansodan kauhut, selvinnyt niin sotakorvauksista kuin 90-luvun suuresta talousahdingostakin.

Kansalaissodasta johtuneesta kansan kahtia jakautumisesta huolimatta Suomen kansa yhdistyi vuonna 1939.  Koko Suomi taisteli tuona vuonna itsenäisyyden puolesta talvisodassa, osa rintamalla, osa kotona hoitaen tilaa ja lapsia. Kiitos veteraaneille siitä, että vielä sotavuosien jälkeenkin Suomi jatkoi taivaltaan itsenäisenä maana.
 Yhdessä suomalaiset selvisivät myös sotien jälkeisistä sotakorvauksista. Suomi oli itseasiassa ainut maa koko maailmassa, joka suoritti sille asetetut sotakorvaukset.

Sotien jälkeen vuonna 1952 Suomi vei itsensä viimeistään maailmankartalle olympialaisten avulla. Olympiavoittoja pidetäänkin yhtenä suomalaisten kansallisuustunteen merkittävänä nostatajana siinä missä nobelin palkintoja sekä suomalaisia brändejäkin. Sotakorvauksien ja olympialaisten jälkeen ryhdyttiin rakentamaan toden teolla nykyistä hyvinvointivaltiota.

Suomalaista hyvinvointivaltiota pidetäänkin yhtenä maailman toimivimmista. Suomessa meillä on mahdollisuus liikkua vapaasti, oikeus toimivaan terveydenhuoltoon tuloista riippumatta sekä tietenkin maailman paras koulujärjestelmä.

Suomessa jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus niin peruskouluun kuin ilmaiseen korkeakouluun. Yhden maailman parhaan koulutusjärjestelmän ansiosta Suomi on noussut maailman johtavaksi teknologia maaksi.

 

Paljolti hyvän koulutuksen ansiosta Suomessa myös sananvapaus on aivan maailman kärkeä. Suomi oli itse asiassa Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänestää parlamenttivaaleissa.

On myös monia muita aiheita olla ylpeitä Suomesta, kuten: puhdas luonto ja vesi, tasa-arvo ja se, että Suomi on monien tutkimusten mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista.

 

Usein tuleekin unohtaneeksi, kuinka hyvä maa Suomi oikeasti on elää. On lähes utopistista ajatella esimerkiksi, millaista olisi ollut olla 100 vuotta sitten koululainen Suomessa. Suomesta onkin tullut edellisten sukupolvien yhdessä tekemällä kovalla työllä maailman paras maa!

 


 

 

 

 

 

 

 

Juuso Huhtivuo ja Veera Manninen viimeistelevät  ryhmänsä itsenäisyysjulistusta, joka on äänitteenä yllä olevassa linkissä.

 

 

Alla on Reino Pihlajamäen, Lauri Lammelan, Aaro Kulmalan, Teemu salmisen ja Giuseppe Colanardin laatima uusi itsenäisyysjulistus:

Suomen kansa on nauttinut nyt jo 100 vuotta itsenäisyydestä. Tänään, 5 joulukuuta vuonna 2017, julistamme Suomen kansan uudistuneita arvoja. Haluamme tasa-arvoisen yhteiskunnan, jossa kaikki otetaan yhteisesti huomioon. Syrjäytyminen tulee kitkeä maasta perinpohjaisesti. Kaikilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus korkeatasoiseen sekä ilmaiseen koulutukseen. Puolustusvoimiamme tulee vahvistaa varallisesti, varautuen mahdollisiin uhkiin.

    Kansalaisilla on tuleva olla yhdenvertainen katsomuksenvapaus sekä suoja syrjinnältä ihonväristä, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta. Kansakuntamme yhtenäisyyttä tulee korostaa työelämässä sekä kouluissamme. Suomen täytyy olla yhdenvertainen aina Sodankylästä Hankoon. Maaseudun arvoja tulisi säilyttää ja kunnioittaa. Vanhoja perinteitä sekä sotiemme veteraaneja tulee vaalia huolella.

 

Kristo Siiskonen, Mikael Niemi, Matti Rajainmäki, Antti Mäkinen ja Linda Kaasalainen allekirjoittivat seuraavan julistuksen:

 

Suomen nuorison istunnossa tänä päivänä (5.12.2017) on annettu uusi itsenäisyydenjulistus, joka kuuluu:

 

Suomen itsenäisyyden on tuettava sen kansalaisten itsenäisyyttä. Näin turvataan yksilöille mahdollisuus olla ketä tai mikä ikinä he haluavatkaan olla. Tätä oikeutta vaaditaan vedoten YK:n ihmisoikeussopimukseen. Suomen itsenäisellä valtiolla kuuluisi olla itsenäinen valuutta, Suomen markka, jotta Suomen asema itsenäisenä valtiona, toisten valtioiden rinnalla, paranisi. Suomalaisuuden tunne tulisi saada uudelleen syttymään suomalaisten sydämissä, sen kunniaksi tarvitsee Suomen tuoda Esson baarit takaisin, samanlaista tiivistymistä on havaittamissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen kannatuksessa, sillä niissä tiivistyy suomalaisuus.

Talouskasvua pitää parantaa, jotta Suomi saadaan taloudellisesti parempaan tilanteeseen. Näin rahaa olisi enemmän käytettävissä niin Suomen valtiolla, yrityksillä ja kotitalouksilla, joka nostaisi elintason laatua ja vähentäisi köyhyyttä. Pitää muistaa, että Suomen tulevaisuus riippuu sen tulevista vaikuttajista, nykyisistä nuorista. Tällä hetkellä opiskelijoiden asema ei ole riittävän hyvä. Opiskelija elämä on kallista ja monesti opiskelijoiden tulot ovat vähäiset, joka vähentää opiskelun mielekkyyttä.

Nuoriso on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien suomen kansalaisten tietoon. Jotta jokainen voisi ponnistella näitä yhteisiä päämääriä kohti.

 

 

 

 

 

 

 

 

Vammalan lukiolaisten matka Pietariin

Teksti: Sofia Kankaanpää ja Tuuli Koski-Vähälä

Vammalan lukiossa järjestetään kurssi, jonka nimi uudessa opetussuunnitelmassa on Oppiminen arjessa. Tänä syksynä kurssilla perehdyttiin Venäjän ja Suomen välisiin yhteyksiin, kuten kulttuuriin ja yhteiseen historiaan. Tarkoituksemme oli löytää yhteyksiä niin arjessa kuin työelämässäkin. Meille opiskelijoille kurssin kohokohta oli matka junalla Pietariin 5.10 – 8.10.2017.

Pietarissa opiskelijat pitivät pienissä ryhmissä esitelmiä, joiden aiheina olivat esimerkiksi tärkeät henkilöt, Suomen ja Pietarin yhteys tai nähtävyydet. Vierailimme matkamme aikana mm. Eremitaasissa, Iisakin kirkossa, jääkiekkopelissä ja Suomen Pietarin instituutissa ja siten saimme tuntumaa venäläiseen elämään ja kulttuuriin.

Kävimme heti ensimmäisenä iltana katsomassa Don Quijote -baletin Mikhailovsky-teatterissa. Baletilla on merkittävä rooli Venäjän kulttuurissa,  ja se teki vaikutuksen meihin opiskelijoihin. Suurin osa opiskelijoista oli baletissa ensimmäistä kertaa, ja moni totesikin sen olevan yksi mieleenpainuvimmista vierailukohteista. Baletti oli ehdottomasti kokemisen arvoinen.

Matkan aikana koimme, että vaikka Suomen ja Venäjän historia kalvaa yhä useiden mieltä ja Venäjä ja venäläisyys usein näyttäytyy suomalaisten mielissä negatiivisena, on meillä naapureilla paljon yhteistä. Monet osat kulttuuristamme ovat saaneet vahvasti vaikutteita Venäjältä, eikä sitä tulisi pitää huonona asiana. Yksi asia, joka varmasti molempien maiden kansalaisia yhdistää, on intohimo jääkiekkoon. Se tuli vahvasti esiin Pietarin kotijoukkueen pelissä.

Itsenäisyytemme juhlavuoden kunniaksi toivommekin, että voisimme jättää menneisyyden taaksemme ja alkaa varovaisesti rakentaa uutta siltaa maiden välille. Venäjä on mysteeri monelle suomalaiselle ja sellaiseksi se myös jää, jos Venäjästä muotoutuneita käsityksiä ei aleta muokata.

Kurssilaiset Eremitaasin edessä. Kuva: Merja Lumijärvi

Kuva: Tuuli Koski-Vähälä

 

Monia erilaisia vaihtoehtoja lukion jälkeen.

Lukio tarjoaa monia mahdollisuuksia siirtyä jatko-opintoihin. Koko lukio valmistaa vähitellen löytämään omia vahvuuksia. Viimeistään abiturienttien on aika tutkia erilaisia vaihtoehtoja. Jatko-opintosuunnitelmia ja varsinkin päätöksiä tehdessä on hyvä tuntea itseään ja kiinnostuksiaan, joita kannattaa seurata. Jos pääsääntöisesti tekee valintoja asioihin, jotka itseä kiinnostavat, ei joudu epämieluisaan paikkaan.

Todella monia mielenkiintoisa reittejä jatko-opintoihin voi löytyä. Opiskelijoille on tarjolla lukuisia sivustoja, joiden kautta voi tutkia, mitä kaikkea ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja toisella asteella on lukion käyneelle.

Vammalan lukiosta tehdään tutustumisia korkeakouluihin ja koululla käy eri jatko-opintopaikoista vierailijoita. Vierailut ainakin herättävät ajattelemaan, että lukio on joskus jätettävä. Tästä linkistä voit katsoa hieman, miltä Samkissa näyttää ja mitä se tarjoaa. Vammalasta vierailtiin Porissa OpenSamk -päivillä 9.11. 2017.

Alla olevat potilaat löytyivät Samkin hoitoluokasta:

 

Suomessa on paljon korkeatasoista jatkokoulutusta lukion käyneelle. Niistä on oikeastaan todella helppo nykyisin saada selvää. Opintopolku.fi ja Studentum.fi ovat hyviä sivustoja yleiseen etsintään. Opintopolusta hoidetaan myös sitten hakeminen ja paikan vastaanottaminen. Töissä.fi -sivusto kertoo,mitä korkeakoulutetut tekevät työkseen ja Vipunen kertoo tilastoja  mm. hakeneista, pääsykokeissa olleista ja paikan vastaanottaneista.

Korkeakoulujen valintauudistus on parhaillaan meneillään. Ensimmäinen uudistusta tulee jo keväällä 2018 käytäntöön, jolloin yhä enemmän painotetaan ylioppilasarvosanojen merkitystä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Ensi keväänä ei pitäisi olla enää pitkällistä valmistautumista edellyttäviä pääsykokeita. Uudistuksella pyritään saamaan opiskelijat aikaisemmin opintoihin ja välivuosien viettoa vähäisemmäksi. Tosin moni on välivuosien kannalla, koska näinä ihminen voi kypsyä ja vahvistaa itsetuntemustaan ja saa kokemuksia, jotka vasta selkeyttävät uravalintaa.

Kevään 2018  valintaperusteet löytyvät jo Opintopolusta. Valintakokeita ei tulla kokonaan poistamaan. Säilyy mahdollisuus tulla valituksi pääsykokeen perusteella. Monilla aloilla on edelleen  myös soveltuvuuskoe. Ensikertalaiskiintiöt ovat varsin suuret, joten uudet ylioppilaat ovat vahvoilla sisäänotossa. Toki ensikertalaiskiintiössä on tietenkin myös sellainen, joka ei ole ottanut korkeakoulupaikkaa syksyn 2014 jälkeen. Niille, jotka ovat jo aloittaneet jossain korkeakoulussa tarjotaan mahdollisuuksia siirtohaulla vaihtaa koulutusalaa. Jatkossa avoimen korkeakoulun väylä on entistä suositumpi väylä korkeakouluihin. Avoimen väyliä on ollut jo vuosia olemassa.

Korkeakoulujen valintauudistuksesta voi lukea opetusministeriön sivuilta.

 

Retki Turkuun ja muita vierailuja ja vierailijoita lokakuussa

Koko syksyn ajan Vammalan lukiolla on opiskeltu virkeästi ja saatu mielekkäitä kokemuksia pienistä reissuista ja vierailijoista.

Heti syysloman jälkeen koko koulu teki matkan Turkuun. Kakkoset ja kolmoset tutustuivat yliopistoon ja ykköset kiersivät ympäri Turkua tehden tiimijakson tehtäviä. Tästä linkistä näet tunnelmaa Turun reissulta.( kuvia ja videoita Eija Vuorijärvi ja Minna Koskinen,  kesto n. 1 min)

Myös vanhemmat opiskelijat osallistuivat kaupunkisuunnistukseen yliopistovierailun jälkeen.

Yritysyhteistyötä

Sastamalassa toimivat yritykset ja oppilaitokset ovat aloittaneet yrityskummitoiminnan. Yrityskummitoiminta on osa Sastamalan elinkeinopalveluiden, kasvatus- ja opetuspalveluiden sekä paikallisten yritysten ja järejstöjen yhteistä yrittäjyyskasvatusta.  

Vammalan lukio on saanut lukuvuodeksi 2017-2018 viisi yrityskummia, jotka ovat Kemira Chemicals, Vexve Oy, Kustannusliike Warelia, InnoSata Oy ja Onnenpaja.

Yrityskummitoiminnalla halutaan lisätä opiskelijoiden yrittäjyystietoutta ja työelämätuntemusta. Yrityskummit tekevät vierailuja koululle ja opiskelijat ovat tehneet yrityksiin tutustumiskäyntejä.

Lukiolta on vierailtu myös muissa kuin yrityskummiyrityksissä ja opinto-ohjauksesta on osallistuttu mm. Teknologia Ura -tapahtumaan.

Alla: Lukiolaisia tutustumassa Lojerin toimintaan. Siellä yritystä esitteli Johannes Touronen) Oikealla lukiolaisia Teknologia Ura -tapahtumassa.

(kuvat Eija Vuorijärvi)

 

 

 

 

 

 

 

Lukiolta on tehty myös vierailuja Tampereen yliopistolle, jossa opintoneuvoja Erika Säynässalo esitteli yliopiston tarjontaa. Kuvassa opiskelijat opintoputkessa :

 

 

Tampereen ammattikorkeakouluun tutustuttiin myös. Kaikki opintoalat esiteltiin ja uudet valintaperusteet.  Tamkin pelialan opinnot kuulostivat mielenkiintoisilta. Pelien suunnittelussa on hienosti käytössä myös paperilaput.

Lukiolla vieraili mm. Matilda Orpana, joka kertoi lukiolaisille lentoreserviupseerikoulutuksesta.

Koko lukionväki kuunteli hiiskumatta YK:n päivänä entisen Ylen kirjeenvaihtajan kertomuksia seikkailuistaan Lähi-idässä, jossa hän on asunut kauan ja tehnyt töitä kriisipesäkkeillä. Nyt hän asuu Suomessa Nakkilassa ja on niin onnellinen, kun Suomessa kaikki toimii. Vettä tulee hanasta ja Kelassakaan ei ole tarvis ujuttaa mitään rahakasta kirjekuorta virkailijalle.

Leena Reikko sai lukiolta Aikamatkaaja -mukin , jonka 

luovuttivat vt. rehtori Leeni Kirvesmäki ja lehtori Timo Niemimaa ( kuvat:  Eija Vuorijärvi)

 

Vammalan lukion tiimijakso ohjaa kohti työelämää ja opettaa yhteistyötaitoja

Teksti :Vammalan lukion tuutorit Siiri Mikkola ja Ilona Perttula( kuvassa, kuva: Ulla Vormisto)

Yhdeksästätoista tiimistä, neljästä joukkueesta, työelämätaidoista, ryhmäytymisestä, tietoteknisestä osaamisesta, luovuudesta ja uuden oppimisesta on tiimijakso tehty. Tiimijakso on osa uutta lukioiden opetussuunnitelmaa, ja se toteutetaan ensimmäistä kertaa Vammalan lukion ykkösille. Tiimeissä on tarkoitus toimia koko toisen jakson ajan. Tarkoitus on siis unohtaa seitsemäksi viikoksi tavallinen kaava opiskella ja heittäytyä uuteen.

 

28.9. Vammalan lukiolle alkoi kerääntyä joukko ykkösiä patjat ja hammasharjat kainalossaan viettämään 24h-leiriä. Salissa jännitys alkoi tiivistyä, kun tiimit jaettiin. Ensimmäinen kunkin tiimin yhteinen tehtävä oli suunnitella itselleen opiskelunurkkaus. Tiimien tarvikelistoissa oli kaikkea jääkaapeista saksiin ja kahvikupeista viltteihin. Tehtävän tarkoituksena oli tutustua tiimiläisiin ja muodostaa kotoinen opiskelunurkkaus.

 

Tiimien työskentely jatkui päivärasteilla. Niissä opeteltiin tietotekniikan käyttämistä, vuorovaikutustaitoja, erilaisuuden hyväksymistä ja pelisääntöjä. Päivän aikana tiimit pääsivät kilpailemaan toisiaan vastaan tutoreiden rasteilla. Rasteilla kilpailtiin opettajien tuntemuksessa, murhamysteerin ratkaisemisessa, minuuttipeleissä sekä suunnistuksessa. Tutoreiden iltarastien jälkeen oppilailla oli mahdollisuus mennä nukkumaan, katsomaan elokuvaa tai pelailemaan. Hiljaisuus laskeutui leiriin yhden jälkeen yöllä. Aamulla herättiin enemmän ja vähemmän väsyneinä.

Aamutoimien jälkeen tiimit aloittivat päivän työskentelyt pohtimalla tulevaa jaksoa. Onnistuneen leirin myötä on hyvä aloittaa uusi jakso. Kiitos henkilökunnalle, opettajille ja tutoreille ja tietenkin ykkösille!

 

 

 

 

 

Kuvassa:Perjantaiaamuna Tapio Vihersaari esitteli ykkösille katastrofialueille toimitettavaa shelterboxia, joka sisältää muun muassa teltan ja  ruokaa.

 

 

 

 

 

Voit seurata Vammalan lukion tiimijakson blogia

Vammalan lukion tiimijaksolla oli tänään erilaisia uskonnollisia juhlia. Opiskelijat olivat nähneet kovasti vaivaa juhlajärjestelyjen onnistumiseksi. Olipa oikein juutalaiset häätkin tänään.

Voit seurata tiimijakson tekemisiä blogista, jossa opiskelijat kertovat tekemisistään ja tutkimuksistaan.

Uskonnollisten juhlien tarjoilua.  Kuvassa Leena Sherazer hämmentelee sevyaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Vammalan lukion tiimijakso alkoi yöleirillä

Tästä linkistä näet illan tunnelmia lukion tiimijakson 24h -leiriltä. Tiimijakso aloitettiin 28.9 päivällä ryhmiin jaolla. Päivän aikana opiskelijat tekivät monia tehtäviä, joiden tarkoitus oli heti ohjata tiimijakson työskentelytapoihin. Ryhmäytymistä vahvistetaan myös yöleirillä. Jakson opettajat ja opiskelijat yöpyvät juuri aloitusyön lukiolla. Jakson aikana on tarkoitus tehdä viiden hengen tiimeissä työtehtäviä, jotka liittyvät jakson aikana opiskeltaviin oppiaineisiin. Uudenlaisen opiskelun tarkoitus  on opettaa tulevaisuuden työelämätaitoja ja tiedonhakutaitoja. Jokainen opiskelija varmaan oppii itsestäänkin paljon viikkotehtävien äärellä.

Alla  olevissa kuvissa odotellaan ohjeita tiimien muodostamiseen. Alimmaisessa kuvassa ovat tutorit, jotka ovat  leirillä apuna järjestämässä erilaisia rasteja opiskelijoille. He yöpyvät myös koululla.